KOIRASUSIOIKEUDENKÄYNNIN POLIISITODISTAJIA KUULEMASSA

Lue myös: 

OLIKO KOIRASUSIEN AMPUMISESTA ANNETTU LAINMUKAISTA PÄÄTÖSTÄ? (lizthelattecat.blogspot.com)

Olin tänään kuulemassa Hämeenlinnan käräjäoikeudessa kahden poliisin todistusta ns. koirasusikennelin jutussa. Paikalla ei minun lisäkseni ollut muuta yleisöä.

POLIISIT EIVÄT OLLEET SYYTETTYINÄ

Sen vuoksi heiltä ei kysytty niin paljon "hankalia" kysymyksiä kuin olin odottanut. 

Ei kysytty käsiaseesta, jonka hylsyjä kennelinpitäjä kertoo löytäneensä. Liittyivätkö ne laumanvartijan kuoleman "varmistamiseen"?

Ei myöskään koppiinsa haavoittuneena hiipineestä koirasta, joka löytyi vasta ruumiita "dokumentoitaessa". - Näiden kysymysten aika toivottavasti on myöhemmin!

Minulla heräsi kysymys, kumpi tässä on ollut primus motorina - läänineläinlääkäri Löfgren-Eriksson vai eläinsuojelupoliisi Anne Hietala? Ja onko jompikumpi heistä todellakin poliiseille kertonut, että eläimille on yritetty turhaan etsiä sijoituspaikkoja.

NAISPOLIISIN TODISTUS

Naispoliisi oli paikalla vain koirien ampumispäivänä, miespoliisi kävi paikalla jo 19 vrk aikaisemmin. Koska syytettynä oleva kennelinpitäjä pidätettiin tuolloin, hän yritti löytää hoitajaa eläimilleen. Naispoliisi muistaa kuulleensa, että "siinä oli jotain vaikeuksia", paikalla ollut miespoliisi ei muista saiko syytetty soittaa useampia puheluita.

Naispoliisi, jonka sukunimi alkaa K:lla, todisti ensin. Hän ei osallistunut ampumiseen vaan hänet oli komennettu autoon, josta hän ei "nähnyt eikä kuullut mitään". 

- K:n kertomuksen mukaan eläinsuojelupoliisi Anne Hietala oli pyytänyt häntä paikalle dokumentoimaan kotietsintää. K. ei muista milloin tämä tapahtui. Koirat ammuttiin maanantaina, mutta K. ei muista kutsuttiinko hänet tehtävään edellisenä viikonloppuna vai jo aiemmin. Hän ei myöskään muista, oliko hän työssä ko. viikonloppuna.

Kun koirat oli ammuttu, K. antoi eläinlääkäreille numerolaput, joilla kuvattavat ruumiit merkittiin. K:n kertoman mukaan myös koirien mikrosirut tarkastettiin. 

Puolustus kysyi K:lta, oliko joku koira jäänyt kitumaan ampumisen jälkeen. K. ei osannut vastata, mutta tiesi kertoa, että laumanvartijakoiralle, joka oli ketjulla kytkettynä talon lähelle, annettiin varmistuslaukaus. Tämä siis ampumisen jo loputtua, koska K. ei enää ollut autossa.

Puolustus kysyi, näkikö K. paikalla pentuja tai tiineitä narttuja. K. oli nähnyt yhden koiran, jonka vatsa vaikutti turvonneelta ja kysynyt asiasta eläinlääkäriltä. Eläinlääkäri oli sanonut, että koira ei ollut tiine.

K:n mielestä koirat eivät näyttäneet ennen ampumista mitenkään huonokuntoisilta, mutta kun hän nosti ruumiita, ne olivat hyvin kevyitä ja laihan oloisia. Koirat olivat olleet hyväturkkisia.

K. pani merkille koirien hyvin vaalea ulosteen, joka lienee merkki luiden syöttämisestä. K. myös näki vesikuppien olevan jäässä ja aitauksissa oli paljon ulosteita.

Kysymykset, jotka yleisölle heräsivät:

- missä vaiheessa K oli ehtinyt askarrella numerolaput koirien ruumiiden merkitsemiseen kun hänet oli kerran kutsuttu vain "dokumentoimaan kotietsintää"?

- kuinka on mahdollista, että poliisi ei ennen todistustaan tarkista työvuorolistaansa?

- onko useinkin tapana ns. antaa varmistuslaukaus kuolleelle?

Yleisön huomioita:

- K kertoi kasvattaneensa kymmeniä seurakoirarotuisia koiranpentueita, mutta myönsi että hänellä ei ole kokemusta koirasusista

- K ei jostain syystä halunnut riisua maskia salissa, jossa oli kunnon turvavälit. Lähtiessään salista hän oli tulipunainen.

MIESPOLIISIN TODISTUS

Ampumassa ollut miespoliisi (jonka sukunimi myös alkaa K:lla) kertoo, että hänet pyydettiin ensimmäisen kerran 9.1.2019 syytetyn tilalle dokumentoimaan ja valokuvaamaan paikkaa. Nähtävästi paikalla oli toinenkin kuvaaja, koska kun K:lta kysyttiin miksi jäätyneistä vesikupeista ei ollut yhtään kuvaa (molemmat poliisit puhuivat kuppeihin jäätyneestä vedestä), hän arveli että se oli konstaapelilta jäänyt tekemättä.

Ulkona asuneiden eläinten olosuhteet olivat aiheuttaneet K:ssa "jonkinmoisia tuntemuksia", koska hänestä niiden olosuhteet eivät olleet hyvät. Koirat kuitenkin näyttivät hänestä ihan ok-kuntoisilta yhtä lukuunottamatta (toinen talon edessä olleista laumanvartijakoirista, jolla oli ripuli ja joka oli kipeän oloinen).

K:n mukaan ulostetta tarhoissa oli ollut paljon jo ensimmäisellä käynnillä. Toisaalta hän sanoi sisällä olleen noin kymmenen ulostekasaa; kuitenkin valokuvissa on vain kolme ja niiden vieressä sanomalehtipaperit. Syytetty on kertonut toisen sisällä asuneista koirista olleen vielä pentu.

Jo ensimmäisellä  käynnillä paikalla oli kymmenkunta viranomaista. Koirasudet olivat vaikuttaneet pelokkailta, mutta K. ei nähnyt viranomaisten lukumäärää syynä siihen, toisin kuin syytetty oli arvellut asian olevan.

K. ei muista, milloin hänet tai muut poliisit pyydettiin ampumaan koiria, mutta sen on hänen mukaansa täytynyt olla "päiviä aikaisemmin".

K. tarjoutui itse vapaaehtoiseksi, "koska olen tottunut lopettamaan eläimiä metsästämällä".

K:n mukaan n. 20 koiraa oli viety pois tarhalta heidän mennessä sinne 28.1.2019.

"Helsingin apulaispoliisipäällikön määräyksellä jouduttiin lopettamaan huonokuntoisia koiria", K kertoi.

"Ymmärsin, että koirasudet on niin vaarallisia, että ei ollut muuta paikkaa tarjota." K:n käsityksen mukaan koirille oli yritetty etsiä hoitopaikkoja, mutta siinä oli epäonnisuttu.

K. kertoi ampumisesta:

"Aluksi se meni siististi; koiria lopetettiin minun äänenvaimentimellisella kiväärilläni". (K. kertoi tutkinnanjohtajan eli nähtävästi Anne Hietalan siunauksella käyttäneensä kivääriään, josta enemmän tuonnempana).

Mutta sen jälkeen kun poliisit menivät tarhan takasivulle, eräässä häkissä yksi kolmesta koirasta kiipesi aidan yli pakoon. Sen jälkeen enempien pakenemisten välttämiseksi kaikki poliisit alkoivat ampua yhtäaikaa.

- K. oli reilusti myöhässä ja kiitteli tuomaria siitä, että todistajaa poikkeuksellisesti odotettiin.

Yleisössä heränneet kysymykset:

- Miksi K. väittää, että eläimet piti lopettaa kun ne olivat huonokuntoisia, vaikka ne hänestä yhtä lukuun ottamatta olivat edellisellä käynnillä näyttäneet hyväkuntoisilta? 

- K:n Helsingin poliisin käyttöön ottamat valokuvat eivät ole vieläkään päätyneet puolustuksen käyttöön. Miksi?

- Miksi K. puhui kivääristä, vaikka kuulustelukertomuksessa hän on kertonut käyttäneensä "äänenvaimentimella varmistettua pienoiskivääriä", joka ei ole metsästyslaissa sallittu ase noin isojen eläinten lopettamiseen?

- Miksi K:kaan ei muista, koska heidät pyydettiin ampumaan koirat?

- Miksi K. kuulustelussa on sanonut seuraavaa:

"S... ja S.... olivat varustautuneet haulikolla, mutta niiden käyttöä pyrittiin välttämään kovan äänen takia. Eläimet lopetettiin aivoihin ampumalla. Lopuksi eläimiä lopetettiin myös haulikoilla ampumalla, jotta eläimille stressaava tilanne saatiin ajallisesti lyhyemmäksi. Yksi katottomassa häkissä ollut rauhaton koiraeläin kiipesi yllättäin aidan yli ja karkasi. Sitä ei ehditty lopettamaan, koska tarkkaa laukausta tilanteessa ei pystytty tekemään ja huono laukaus olisi saattanut aiheuttaa eläimelle tarpeetonta kärsimyustä../

/...Suoriuduimme vaativasta eläinten lopetustehtävästä hyvin. Tilanne kesti arvioni mukaan reilu puoli tuntia."

Tuosta saa sen kuvan, että joukkoampuminen alkoi jo ennen kuin yksi koirista pääsi karkuun. 

Yleisön huomioita: Muiden poliisien käyttämistä asetyypeistä ei ollut puhetta, mutta K. kertoo kuulustelupöytäkirjassa niiden olleen haulikoita. Silminnäkijä (jonka tässä vaiheessa voin jo mainita olleen syytetyn avomies, oli yhteyshenkilölleni kertonut myös kolmannesta asetyypistä), mutta tästä asiasta puolustus ei kysynyt.

Ampumisen kestosta ei ollut puhetta, mutta kuulustelupöytäkirjassa K. kertoo sen kestäneen reilut puoli tuntia. 

HÄNPÄ VARSIN VALEHTELEEKIN!

Se, joka väittää, että eläimille turhaan yritettiin etsiä sijoituspaikkoja, valehtelee! Minulle tuli soitto 3-4 päivää ennen ampumista, jossa tiedusteltiin hoitopaikkoja noille koirille. Tarjouduin ottamaan yhden hoitooni ja sen jälkeeen tiedustelin eräältä eläinsuojelijalta, jolla on paljon kontakteja, tietäisikö hän paikkoja. Mitään ei kuitenkaan ehditty tehdä kun jo kuultiin, että koirat oli tapettu.

Poliiseja ennen todistanut yksityishenkilö kertoi, että hän ehti viime tipassa hakea hoitokoiransa pois kennelistä. Pidätettynä olleen kennelinpitäjän avomies oli paikalla, mutta hän ei ensin suostunut antaa koiraa heille, koska viranomaiset olivat sanoneet, että yhtään koiraa ei saa antaa pois.

Todistajan mukaan kennelinpitäjän avomies oli sanoneet eläinlääkärin hoitaneen koiria sinä aikana kun kennelinpitäjä oli tutkintavankeudessa.

Itse olen kuullut kahdesta hoitokoirasta, jotka joutuivat ammutuksi. Ainakin toisen viranomainen (en muista oliko Anne Hietala vai Jessica Löfgren-Eriksson) oli luvannut omistajalleen takaisin.

Koiran omistajan mukaan koira oli laihtunut kovasti kennelissä olonsa aikana, mutta hän ei tiedä laihtuiko se jo ennen kennelinpitäjän pidättämistä vai aikana, jolloin kennelinpitäjä oli pidätettynä. 

Onko koirat jätetty tarkoituksella näkemään nälkää viikkokausiksi, että ne voitaisiin lopettaa "huonokuntoisina"? Läänineläinlääkäri Löfgren-Eriksson on Hämeen Sanomille kertonut, että "ruokimme eläimiä aidan yli". Kävikö siellä todella joku koiria ruokkimassa ja jos niin kuinka usein? 

Toivon todella, että syytetty - tuomittiin hänet sitten tai ei - jaksaa nostaa oman kanteen, että viranomaismenettely asiassa ruoditaan pohjia myöten.

Kennelinpitäjän kuva-albumi ampumisen uhreista löytyy facebookista:

Koirien muistolle 28.1.2019 - Etusivu | Facebook